torstai 8. lokakuuta 2015

Gentle Giant - In a Glass House

Gentle Giant äänitti In a Glass House -albuminsa Octopus-levynsä jälkeen kiertue-elämään uupuneen Phil Shulmanin yhtyeestä poistumisen musertamana. Tämän takia yhtye ei levystä erityisemmin pitänyt aikanaan.

Philin lähtö ei kuitenkaan kuulu In a Glass Housella niin roimasti kun saattaisi olettaa. Musiikki on hyvin octopusmaista, joskin hard rock saa ehkä hivenen aiempaa suuremman osan kuitenkin aiemman kaltaisen suuren vaikuttajavalikoiman pysytellessä levyllä mukana.

Octopus-levystä poiketen In a Glass Housea ei julkaistu erikseen Amerikan markkinoilla, mutta import-levyt myivät kuitenkin 150 000 kappaletta.

Hyllyyni tämä Gentle Giantin kiistaton mestariteos saapui toiseksi omistamakseni Gentle Giant -albumiksi kesällä 2011 noin vuoden Octopus -levyn ostamisen jälkeen ja sai kertaheitolla rakkauteni roihahtamaan ilmiliekkeihin. Jos Octopus-levyn lonkeroista oli ollut ehkä hivenen vaikea saada otetta, In a Glass Housen lasisenät tarjosivat läpinäkyvyydessään helpomman lähestymispinnan ja levyä tuli ostamisen jälkeen kyllä kuunneltua niin maan perkeleesti.

Mieltymysteni kannalta In a Glass Housen kappaleflow osuu napakymppiin. Hard rockista ammentavien kappaleiden välissä hengästyttävinä hengähdystaukoina korville mainiot An Inmate's Lullaby ja A Reunion toimivat mitä mainioimmin. Levyn koherenttiuden kohottaa kattoon levyn alussa ja lopussa esiintyvät BBC Radiophonic Workshopin lasien särkymisten äänet.

Levyn kolme hard rockihtavaa huippua koetaan kuitenkin The Runawayllä, Experiencellä (voi veljet mitä riffittelyä "Mater inner voices" -kohdan ympärillä) ja kirjaimellisesti varsin progressiivisesti etenevällä nimikkokappale In a Glass Housella, eikä näiden kappaleiden tiukkuuteen ja paikoitellen viheliäiseenkin nerokkuuteen olekaan mielestäni moni yltänyt. Ja vaikka Way of Life ei aivan yllä kolmen ässän tasolle, se keikkuu aivan niiden liepeillä erityisesti kerrassaan ylevän lopetuksensa ansiosta.

In a Glass House on eittämättä suosikkini Gentle Giantin levykatalogista ja sitä levysoittimeni himoitseekin yhtyeeltä usein sisuksiinsa. Vaikka (Three Friendsiä lukuunottamatta) nautin suuresti kaikista omistamistani Gentle Giantin albumeista, In a Glass House on mestariteos "par excellence".


Instrumentaatio

  • Derek Shulman: laulu, alttosaksofoni, sopraanosaksofoni, nokkahuilu
  • Gary Green: 12-kielinen kitara, sähkökitara, steel-kitara, mandoliini, tamburiini, nokkahuilu
  • Kerry Minnear: koskettimet, lyömäsoittimet, nokkahuilu, sello, laulu
  • Ray Shulman: basso, akustinen kitara, viulu, tamburiini, laulu
  • Kerry Minnear: rummut, lyömäsoittimet

Kappaleet

  1. The Runaway (Minnear, D. Shulman, R. Shulman) - 7:15
  2. An Inmate's Lullaby (Minnear, R. Shulman) - 4:39
  3. Way of Life (Minnear, D. Shulman, R. Shulman) - 8:04
  4. Experience (Minnear, D. Shulman, R. Shulman) - 7:50
  5. A Reunion (Minnear, R. Shulman) - 2:11
  6. In a Glass House (Minnear, R. Shulman) - 8:09

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti