Gentle Giant - In a Glass House

Gentle Giant äänitti In a Glass House -albuminsa Octopus-levynsä jälkeen kiertue-elämään uupuneen Phil Shulmanin yhtyeestä poistumisen musertamana. Tämän takia yhtye ei levystä erityisemmin pitänyt aikanaan.

Philin lähtö ei kuitenkaan kuulu In a Glass Housella niin roimasti kun saattaisi olettaa. Musiikki on hyvin octopusmaista, joskin hard rock saa ehkä hivenen aiempaa suuremman osan kuitenkin aiemman kaltaisen suuren vaikuttajavalikoiman pysytellessä levyllä mukana.

Octopus-levystä poiketen In a Glass Housea ei julkaistu erikseen Amerikan markkinoilla, mutta import-levyt myivät kuitenkin 150 000 kappaletta.

Hyllyyni tämä Gentle Giantin kiistaton mestariteos saapui toiseksi omistamakseni Gentle Giant -albumiksi kesällä 2011 noin vuoden Octopus -levyn ostamisen jälkeen ja sai kertaheitolla rakkauteni roihahtamaan ilmiliekkeihin. Jos Octopus-levyn lonkeroista oli ollut ehkä hivenen vaikea saada otetta, In a Glass Housen lasisenät tarjosivat läpinäkyvyydessään helpomman lähestymispinnan ja levyä tuli ostamisen jälkeen kyllä kuunneltua niin maan perkeleesti.

Mieltymysteni kannalta In a Glass Housen kappaleflow osuu napakymppiin. Hard rockista ammentavien kappaleiden välissä hengästyttävinä hengähdystaukoina korville mainiot An Inmate's Lullaby ja A Reunion toimivat mitä mainioimmin. Levyn koherenttiuden kohottaa kattoon levyn alussa ja lopussa esiintyvät BBC Radiophonic Workshopin lasien särkymisten äänet.

Levyn kolme hard rockihtavaa huippua koetaan kuitenkin The Runawayllä, Experiencellä (voi veljet mitä riffittelyä "Mater inner voices" -kohdan ympärillä) ja kirjaimellisesti varsin progressiivisesti etenevällä nimikkokappale In a Glass Housella, eikä näiden kappaleiden tiukkuuteen ja paikoitellen viheliäiseenkin nerokkuuteen olekaan mielestäni moni yltänyt. Ja vaikka Way of Life ei aivan yllä kolmen ässän tasolle, se keikkuu aivan niiden liepeillä erityisesti kerrassaan ylevän lopetuksensa ansiosta.

In a Glass House on eittämättä suosikkini Gentle Giantin levykatalogista ja sitä levysoittimeni himoitseekin yhtyeeltä usein sisuksiinsa. Vaikka (Three Friendsiä lukuunottamatta) nautin suuresti kaikista omistamistani Gentle Giantin albumeista, In a Glass House on mestariteos "par excellence".

Instrumentaatio

• Derek Shulman: laulu, alttosaksofoni, sopraanosaksofoni, nokkahuilu
• Gary Green: 12-kielinen kitara, sähkökitara, steel-kitara, mandoliini, tamburiini, nokkahuilu
• Kerry Minnear: koskettimet, lyömäsoittimet, nokkahuilu, sello, laulu
• Ray Shulman: basso, akustinen kitara, viulu, tamburiini, laulu
• Kerry Minnear: rummut, lyömäsoittimet

Kappaleet

1. The Runaway (Minnear, D. Shulman, R. Shulman) - 7:15
2. An Inmate's Lullaby (Minnear, R. Shulman) - 4:39
3. Way of Life (Minnear, D. Shulman, R. Shulman) - 8:04
4. Experience (Minnear, D. Shulman, R. Shulman) - 7:50
5. A Reunion (Minnear, R. Shulman) - 2:11
6. In a Glass House (Minnear, R. Shulman) - 8:09

Gentle Giant - Octopus

Octopus on englantilaisen ikuisesti lopullista läpimurtoaan vaille jääneen Gentle Giant -yhtyeen neljäs studioalbumi. Tämän 1972 vuonna julkaistun albumin nähdään usein kuuluvan yhtyeen parhaimmistoon. Levyn kappalemateriaali onkin hyvin monipuolista (madrigaalista menevään rokkiin) ja erittäin korkeatasoista.

Edellisen Three Friends ja tämän Octopus albumin välissä Gentle Giantissa tapahtui viimeinen rumpalinvahdos Malcom Mortimoren loukkaannuttua liikenneonnettomuudessa. Tilalle tuli klassisena Gentle Giant rumpalina pidetty John Weathers (jonka soittoa on ilo katsella).

Octopus yletti USA:n albumilistoilla sijalle 190; UK:ssa ei listaijoitusta herunut.

Itselleni Octopus oli ensimmäinen kosketus Gentle Giant yhtyeeseen (joko loppuvuodesta tai alkuvuodesta 2010 - muistan että oli lunta). En kaiketi ollut etukäteen kuunnellut mitään maistiaisia yhtyeeltä, vaan luotin Internetin sanaan siitä, että Gentle Giant on progen parhaimmistoa. Näin jälkikäteen ajateltuna Octopus saattoi olla yksi hankalimmista lähestymiskulmista yhtyeeseen, mutta The Boys in the Band ja tietyin varauksin The Advent of Panurge ja Knots osuivat sen verran mielihyväkeskukseeni, että nykyisin levyhyllystäni löytyy yhtyeen kuusi ensimmäistä albumia.

Itse pidän Octopusta jokseenkin Acquiring the Taste -levyn henkisenä seuraajana, sillä tyylillisesti ne ovat minusta aika lähellä toisiaan (vaikka välissä onkin Three Friends -levy ajallisesti, mutta jostain syystä en tuosta levystä saa kiinni). Acquiring the Taste vie kuitenkin kirjoissani näistä kahdesta voiton.

Kuitenkin; vaikka Octopus kiistatta kuuluu levyhyllyni parhaimmistoon, se ei ole paras, eikä edes toiseksi paras omistamistani Gentle Giantin levyistä - se kilpailee tiukasti kolmossijasta The Power and the Glory -albumin kanssa (usein häviten tämän taiston, kun kamppailun aiheena on pääsy levysoittimeni syövereihin). Syy tähän alemmuustilaan lienee taas kappaleiden järjestyksessä. Mielestäni levy tietyllä tavalla laimenee loppua kohti kolmen viimeisen kappaleen ollessa hieman keveämpiä ja tunnelmallisempia kuin alun räväkämmät räväytykset.

Kappalemateriaali kuitenkin on - kuten sanottua - tiukkaa tavaraa. The Advent of Panurge sisältää melkoisia korvamatoriffejä, The Boys in the Band enteilee seuraavia hard rockihtavampia albumeita ja Think of Me with Kindness on majesteetillisen kaunis tunnelmointi rakkauden loppumisesta. Muistakin kappaleista minulla olisi lähinnä hyvää sanottavaa, mutta tokkopa se tarpeellista on -  levy on oikein hyvä, ja vaikka Gentle Giant on tehnyt mielestäni parempiakin levyjä, se ei ole Octopus-albumista pois.

Tahdonpa tässä tekstini lopussa tavoistani poiketen jakaa erinomaisen kehäpäätelmäsitaatin Knotsista:

I get what I deserve, I deserve what I get,
I have it so I deserve it, I deserve it for I have it

Instrumentaatio

• Gary Green: sähkökitara, marakassi
• Kerry Minnear: piano, urut, syntetisaattori, sähköpiano, mellotron, klavinetti, cembalo, regal, vibrafoni, tamburiini, sello, laulu
• Derek Shulman: laulu, alttosaksofoni
• Phil Shulman: trumpetti, alttosaksofoni, tenorisaksofoni, mellofoni, laulu
• Ray Shulman: basso, viulu, alttoviulu, sähköviulu, akustinen kitara, tamburiini, laulu
• John Weathers: rummut, bongot, ksylofoni

+

• Martin Rushant: nauru, kolikon pyörittäminen

 Kansitaide: Roger Dean

Kappaleet

1. The Advent of Panurge (Minnear, D. Shulman, P. Shulman, R. Shulman) - 4:41
2. Raconteur Troubadour (Minnear, D. Shulman, P. Shulman, R. Shulman) - 4:01
3. A Cry for Everyone (Minnear, D. Shulman, R. Shulman) - 4:04
4. Knots (Minnear, D. Shulman, P. Shulman, R. Shulman) - 4:11
5. The Boys in the Band (Minnear, D. Shulman, P. Shulman, R. Shulman) - 4:34
6. Dog's Life (Minnear, P. Shulman, R. Shulman) - 3:11
7. Think of Me with Kindness (Minnear, P. Shulman, R. Shulman) - 3:34
8. River (Minnear, D. Shulman, P. Shulman, R. Shulman) - 5:53