Yhtye keikkaili näihin aikoihin lähinnä Saksassa, vaikka tekikin 70-luvun alussa kaksi Englannin-kiertuetta.
Vuotta myöhemmin Nektar julkaisi läpimurtolevynsä Remember the Future ja kiersi Eurooppaa Frank Zappan kanssa ja teki Amerikan kiertueen.
Vielä A Tab in the Oceanin aikaan yhtye oli kohtalaisen tuntematon. Albumi nousi kuitenkin USA:n listoilla 141. enteillen tulevaa suosiota.
Minulle on täysin hämärän peitossa syy, miksi päädyin ostamaan A Tab in the Oceanin 2012 kesällä: se ei ole erityisesti linkittynyt jäsenistöltään tuolloin minulle ennestään tuttuihin yhtyeisiin, yhtyeen USA:n suosio paljastui minulle vasta tätä blogikirjoitusta tehtaillessa, kansi ei ole mahdottoman säväyttävä eikä se keiku Prog Archivesin tai muiden alan nettisivujen top-listausten kärjessä. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen ostopäätökseni syntymiseen.
Nektarin A Tab in the Ocean -levy on jämäkkää, jykevää ja joustavaa, rajua ja rauhallista. Puolet levystä kattava nimikkobiisi ei yllä aivan lopuista kappaleista muodostuvan todella tyylitajuisen kokonaisuuden tasolle, muttei sekään ole kehno - tosin kaikua saisi makuuni olla vähemmän.
Oikeuksiinsa albumi ampaisee Desolation Valleystä lähtien, eikä meno hyydy edes Wavesin tunnelmallisen ja pehmeän himmailun kohdalla: Waves luo todella onnistuneesti jännitettä melkeinpä lopulta räjähtäväksi äityvälle levyn loppukaksikolle.
Crying in the Dark alkufiilistelynsä jälkeen laittaa kaasun pohjaan todella jykevällä motorik-rumpukompin ja bassolikkien leikittelyllä. Ja tällä hetkellä levy syöksyy mielestäni ensimmäiseen kliimaksiinsa.
Eikä siinä edes vielä kaikki! King of Twilight räjäyttää lopulta viimeistään pankin kasvatettuaan jännitteen vaarallisen suuriin lukemiin. Mikä levy!
A Tab in the Ocean ansaitsisi kunniapaikan levyhyllystäni, jos nimikkokappale olisi hivenen parempi. Tällaisenaankin albumi kuuluu luultavasti 20 tai ainakin 30 parhaan omistamani levyn joukkoon. Vaikka en vielä kolmessa vuodessa ole saanut aikaiseksi tutustua yhtyeen muuhun tuotantoon, viimeistään yhtyeen suosion minulle valjettua Nektaria täytyy laittaa ostoslistalle. Harmillisesti koko vuoden niukka levybudjettini on jo melkolailla käytetty.
Instrumentaatio
- Roye Albrighton: kitara, laulu
- Allan Freeman: koskettimet, taustalaulu, mellotron
- Ron Howden: rummut, lyömäsoittimet, taustalaulu
- Derek Moore: basso, laulu
Kappaleet
- A Tab in the Ocean (Nektar) - 15:30
- Desolation Valley (Nektar) - 5:45
- Waves (Nektar) - 2:53
- Crying in the Dark (Nektar) - 5:27
- King of Twilight (Nektar) - 4:07
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti