Tästä EP:stä eteenpäin (jos ei jo aiemmin) Kivilinnan muusikon ura on ollut tasaisessa nousussa: kokopitkä albumi on julkaistuna ja runokokoelma odottaa nurkan takana.
EP:llä, kuten nimestä saattaa päätellä Kivilinna esittää Eino Leinon runoihin tekemiä sävellyksiään.
Lyhyellä EP:llä Kivilinna onnistuu taidokkaasti tempoilemaan moneen suuntaan: Rauhattoman rukous on hyvin menevää pop-rockia, Kun kello seisoo ja Laulu onnesta herkkää tunnelmointia ja Mä metsän polkuja kuljen kevyt rallatus. Parhaimmillaan Kivilinna onnistuu tuomaan mieleen Pekka Strengin erityisesti Kun kello seisoo -kappaleellaan.
EP:n ostin yliopistopolkuni alussa 2013 syksyllä kun Nicolas Kivilinna oli Tampereen yliopistolla esiintymässä (opiskellee myös siellä). Koska levy on niin kovin lyhyt, en usein jaksa nähdä vaivaa sen asettamiseksi levysoittimeen ja siksi ilahduinkin niin positiivisesti kun tämä kuulostikin näin hyvältä. Tiedä silti, jaksanko tätä jatkossakaan hyllystä kaivaa, mutta Kivilinnan tuore pitkäsoitto pitää ehdottomasti hankkia aikanaan.
Instrumentaatio
- Nicolas Kivilinna: laulu ja soitto
+
- Eino Leino: sanat
Kappaleet
- Rauhattoman rukous (Kivilinna) - 3:17
- Kun kello seisoo (Kivilinna) -1:40
- Mä metsän polkua kuljen (Kivilinna) - 1:15
- Laulu onnesta (Kivilinna) - 1:20
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti